Verenpaine-sivujen asiantuntijalääkärinä on toiminut kardiologian erikoislääkäri, professori Mikko Syvänne.

remote_a-37

Verenpaine

Kohonnut verenpaine lisää riskiä sairastua aivohalvaukseen, sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan ja munuaisten vajaatoimintaan. Verenpainetta alentavalla hoidolla näitä vaaroja voidaan merkittävästi vähentää.

Noin joka toisella suomalaisista 35–64-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella samanikäisistä naisista verenpaine ylittää ainakin kertamittauksessa arvon 140/90 mmHg. Heistä vain noin puolet on tietoinen kohonneesta verenpaineestaan. Tietoisista kolmasosa käyttää verenpainelääkitystä, ja näistä vain 20–25 prosentilla verenpaine alittaa 140/90 mmHg. Käypä hoito -suosituksen mukaan huono tilanne johtuu suomalaisten yleisesti korkeasta verenpaineesta, kohonneen verenpaineen vaaratekijöiden puutteellisesta hallinnasta, hoidon suhteellisen myöhäisestä aloittamisesta sekä lääkehoidon tehottomasta suuntaamisesta ja toteuttamisesta.

Näitä ongelmia voidaan merkittävästi helpottaa verenpaineen vuorokausimittauksen tuottamalla tiedolla. Lue Sydänliiton ylilääkäri, professori Mikko Syvänteen artikkeli verenpaineen vuorokausirekisteröinnin eduista (lähde: Yksityislääkäri-lehti 5/2008 s. 62 – 64).


Verenpaineen perinteinen mittaustapa

Kohonneen verenpaineen ongelmat alkavat jo mittaamisesta. Verenpaine on hetkestä toiseen vaihteleva fysiologinen suure, joka luonnostaan reagoi ulkoisiin seikkoihin, kuten fyysiseen ja psyykkiseen rasitukseen, kipuun ja jännitykseen. Jo itse verenpaineen mittaustapahtuma on omiaan nostamaan verenpainetta, ainakin mittaukseen tottumattomilla. Pitkään on tiedetty, että lääkärin kertaalleen mittaama verenpainearvo voi olla aivan epäedustava ns. valkotakki-ilmiön verenpainetta kohottavan vaikutuksen vuoksi. Valkotakki-ilmiö voi johtua tietoisesta tai tiedostamattomasta jännityksestä tai olla yksinkertaisesti tahdosta riippumaton reaktio mittaustilanteeseen. Se voi olla hyvin voimakas tai puuttua täysin; jälkimmäisessä tapauksessa siis lääkärin mittaamat arvot kuvastavat todellista verenpainetasoa.

Perinteinen tapa selvittää verenpaineen todellinen taso on ollut lähettää potilas toistuviin sairaan- tai terveydenhoitajan toteuttamiin mittauksiin. Valkotakki-ilmiötä tosin esiintyy myös hoitajan mittauksissa, mutta vähäisemmässä määrin kuin lääkärin suorittamissa, ja ilmiöllä on taipumus tasaantua ajan myötä potilaan tottuessa tilanteeseen. Hoitajan seurannan varjopuolia ovat mittauskäynteihin kuluva aika sekä potilaan että hoitojärjestelmän kannalta. Tärkeämpää on, että diagnoosi ja mahdollisesti tarvittavan hoidon aloitus viivästyvät. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kohonneen verenpaineen nopealla hallinnalla on yllättävän suuri merkitys ennusteen kannalta.

Toinen mahdollisuus on potilaan itsensä suorittamat mittaukset. Tähän soveltuvat laitteet ovat nykyään tarkkoja ja hinnaltaan useimpien ulottuvilla; tilapäiseen mittaustarpeeseen terveyskeskukset myös lainaavat laitteita. Kotimittaus soveltuu erinomaisesti sekä tuoreen epäillyn verenpaineongelman selvittelyyn että pitkäaikaiseen seurantaan. Useimmat pystyvät helposti omaksumaan mittaustekniikan. Mittaaminen vaatii kuitenkin huolellisuutta ja järjestelmällisyyttä, johon kaikki eivät helposti motivoidu. Yksittäiset mittausarvot voivat olla yhtä sattumanvaraisia kuin yksittäiset ammattihenkilön suorittamat mittaukset. Suositus on toteuttaa mittaus neljänä peräkkäisenä aamuna ja iltana tehtynä kaksoismittauksena, joiden keskiarvo on mittaussarjan tulos. Tarvitaan siis 16 mittausta, tulosten muistiin kirjaus ja keskiarvojen lasku. Käytännössä näkee paljon virheellistä kotimittausta. Jotkut mittaavat nimenomaan silloin, kun tuntevat huonoa vointia, jolloin on vaikea päätellä, onko verenpaine todella kohonnut vai onko kyse stressireaktiosta. Toiset mittaavat sattumanvaraisesti merkitsemättä tuloksia muistiin ja kertovat lääkärille, että ”kyllä ne aika hyviä ovat olleet”.


Verenpaineen vuorokausiseuranta

Verenpaineen mittauksessa käytetään nykyisin yhä enemmän verenpaineen vuorokausiseurantaa. Muita samaa tutkimusta tarkoittavia nimiä ovat verenpaineen vuorokausirekisteröinti, ambulatorinen rekisteröinti tai verenpaine-holter.

Laitteisto koostuu tavanomaisesta olkavarteen kiinnitettävästä mansetista, letkuista ja itse mittausyksiköstä, joka on pieni vyötärölle kiinnitettävä laite. Laite mittaa verenpainetta automaattisesti ohjelmoinnin mukaan, yleensä puolen tunnin välein. Tulokset tallennetaan laitteen muistiin, josta ne siirretään tietokoneelle. Erikoislääkäri tarkistaa mittauksen onnistumisen ja antaa lausunnon, joka voi sisältää myös hoito-ohjeita hoitavalle lääkärille.

Kuten sana vuorokausiseuranta ilmaisee, laitetta pidetään kerrallaan yleensä 24 tunnin ajan. Tänä aikana saadaan noin 30 päiväajan ja noin 16 yöajan mittausta. Rekisteröinnillä on ainutlaatuisia etuja, joita ei saada millään muulla laajalti käytettävissä olevalla menetelmällä:

  • Mittausten suuri lukumäärä tekee mahdolliseksi laskea keskiarvon, jolloin satunnaiset verenpaineen vaihtelut eivät vaikuta tulokseen. Edustava käsitys verenpaineesta saadaan nopeasti.
  • Saadaan erikseen tieto päivä- ja yöajan verenpaineesta. Normaalisti verenpaine on yöllä 10–20 % matalampi kuin päivällä, ja tämän vuorokausivaihtelun puuttuminen on huono ennusmerkki, vaikka verenpaine kokonaisuutena olisi kohtalaisen normaali. Kohonnut yöverenpaine voi myös antaa vihjeen taustalla olevasta hoidettavasta sairaudesta, esimerkiksi uniapneasta.
  • Voidaan laskea ns. verenpainekuorma eli se prosenttiosuus verenpainearvoista, jotka ylittävät päivällä 140/90 ja yöllä 120/80. Koska verenpaine luonnostaan vaihtelee, kaikkien mitattujen arvojen ei tarvitse olla näiden rajojen alapuolella. Merkittävänä verenpainekuormana pidetään yli 40 prosenttia.
  • Nähdään, onko varhain aamulla tapahtuva verenpaineen nousu korostunut (”early morning surge”).
  • Voidaan todeta ns. naamioitunut kohonnut verenpaine, jota on kutsuttu myös käänteiseksi valkotakki-ilmiöksi. Tila tunnetaan toistaiseksi puutteellisesti; sille on ominaista kohonnut vuorokausiverenpaine, vaikka vastaanotolla paine on normaali. Yllättävä kohonneeseen verenpaineeseen liittyvä elinvaurio voi johtaa vuorokausimittaukseen ja tilan toteamiseen.
  • Hoitovastetta kontrolloitaessa voidaan todeta, kattaako lääkitysvaikutus koko vuorokauden; tarvittaessa lääkityksen ajoitusta voidaan tarkistaa.
  • Verenpaineen muutokset voidaan korreloida päivittäisiin tapahtumiin, joiden aikana tavanomaiset mittaukset eivät tule kyseeseen, esimerkiksi työstressiin ja liikuntaan.
  • Jos potilaalla esiintyy oireita, esimerkiksi päänsärkyä tai huimausta, selviää, liittyvätkö ne kohonneeseen tai mahdollisesti liian alhaiseen verenpaineeseen.

Lue Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänteen artikkeli verenpaineen vuorokausiseurannan eduista (lähde: Yksityislääkäri-lehti 5/2008 s. 62 – 64).


Vuorokausiseurannan aiheet

Kenelle vuorokausimittaus?

Euroopan verenpaineyhdistyksen (European Society of Hypertension) asettama työryhmä on vuonna 2003 julkaissut yksityiskohtaiset ohjeet verenpaineen mittaamisesta. Tämän julkaisun mukaan verenpaineen vuorokausirekisteröinnin mahdollisia aiheita ovat:

Alla kommentoidaan – mainittua julkaisua mukaillen – lyhyesti lueteltuja vuorokausimittauksen aiheita.

Epäily valkotakkiverenpaineesta

On hyvä erottaa toisistaan valkotakkiverenpaine ja valkotakki-ilmiö. Edellisellä tarkoitetaan verenpainetta, joka on koholla ainoastaan lääkärin tai muun ammattihenkilön mittauksessa, muulloin normaali. Jälkimmäinen tarkoittaa ammattihenkilön suorittaman mittauksen verenpainetta kohottavaa vaikutusta, oli verenpaine todellisuudessa normaali tai kohonnut. Valkotakkiverenpaine ja -ilmiö ovat laajimmin hyväksytty verenpaineen vuorokausimittauksen aihe. Yhdysvaltojen Medicare- ja Medicaid-järjestelmät antavat korvausta epäillyn valkotakkiverenpaineen perusteella tehdystä vuorokausirekisteröinnistä. On osoitettu, että vuorokausimittaukseen perustuva tuoreen kohonneen verenpaineen hoito toteutuu merkittävästi useammin lääkkeettömästi tai vähemmillä lääkkeillä kuin vastaanottomittauksiin perustuva – ilman että hoidon laatu kärsii. Vaikka vuorokausimittaus on kalliimpi kuin vaihtoehtoiset mittaustavat, lääke- ja seurantakustannuksissa koituvat säästöt ovat paljon suuremmat kuin kustannukset.

Milloin tulee epäillä valkotakkiverenpainetta? Periaatteessa aina, kun lääkäri mittaa kohonneen verenpaineen, jota ei aikaisemmin ole todettu. Todennäköisyys kasvaa, jos vastaanotolla mitattu verenpaine on vain lievästi koholla, kyseessä on nainen tai tupakoimaton henkilö, epäily kohonneesta verenpaineesta on herännyt äskettäin ja perustuu vain muutamiin mittauksiin, eikä ole todettavissa kohonneen verenpaineen seurausilmiöitä, kuten sydämen vasemman kammion seinämien paksuntumista (minkä toteaminen vaatisi ultraäänitutkimuksen).

Valkotakkiverenpainetta ei tule hoitaa lääkkeillä. Se voi kuitenkin ennakoida pysyvästi kohonnutta verenpainetta. Siksi vuosittainen seuranta vuorokausimittauksilla on suositeltavaa.

Epäily yöllisestä kohonneesta verenpaineesta

Yön aikaisesta kohonneesta verenpaineesta on mahdotonta saada käsitystä, ellei sitä systemaattisesti etsitä vuorokausimittauksilla. Vihjeen voi antaa yllättävä kohde-elinvaurio suhteessa päiväajan paineisiin, mutta tällöin on jo ehtinyt koitua vahinkoa.

Vuorokausivaihtelun selvittäminen

Verenpainepotilaat voidaan jakaa ”dippereihin” ja ”non-dippereihin”. Dippereillä tapahtuu normaali 10–20 %:n verenpaineen lasku yöllä, non-dippereiltä se puuttuu. Puuttuva vuorokausivaihtelu on vahva kohonneen verenpaineen komplikaatioiden ja kuolleisuuden vaaratekijä.

Huonosti hoitoon reagoiva verenpaine

Verenpaine on ”resistentti” tai ”refraktäärinen”, kun vastaanottomittaus ylittää arvon 140/90 huolimatta kolmesta käytössä olevasta verenpainelääkkeestä. Vuorokausimittaus voi osoittaa tämän näennäiseksi, valkotakki-ilmiöstä johtuvaksi, jolloin säästytään tarpeettoman lisälääkityksen haitoilta ja kustannuksilta.

Vanhukset

Eräässä tutkimuksessa vanhusten vastaanotolla mitattu systolinen verenpaine ylitti vuorokausimittauksen päiväkeskiarvon keskimäärin 20 %:lla. Vanhukset ovat herkkiä liiallisen lääkityksen haitoille; seurauksena voi olla huimausta ja pyörtymistä vammautumisriskeineen.

Tyypin 1 diabetes

Yöllinen kohonnut verenpaine ennakoi diabeettisen munuaissairauden kehittymistä, mitä voidaan tehokkaalla hoidolla jarruttaa.

Raskauden aikainen kohonnut verenpaine

Valkotakkiverenpainetta esiintyy lähes 30 prosentissa raskauksista. Vuorokausimittauksella arvioitu verenpaine korreloi kohonneen verenpaineen komplikaatioihin paremmin kuin vastaanotolla mitattu.

Matalan verenpaineen selvittely

Vuorokausimittauksella voidaan osoittaa tai sulkea pois matala verenpaine huimauksen tai muun epäilyttävän oireen syynä. Hoitovasteen seuraaminen suojaa liialliselta lääkitykseltä.

Autonomisen hermoston sairaus

Tässä harvinaisessa tilassa verenpaineen säätely on vaikeasti häiriintynyt. Pystyasennossa verenpaine laskee johtaen huimaukseen tai pyörtymiseen. Makuuasennossa verenpaine voi olla hyvin korkea. Sairauden hoito on haasteellista ja vaatii tarkkaa tietoa verenpaineesta eri tilanteissa.


Vuorokausiseurannan vaikutukset hoitoon

On osoitettu, että hyvä hoitotulos saadaan vähemmillä lääkkeillä, kun hoitoa ohjaa vuorokausimittaus vastaanottomittausten asemesta. Tällä on merkitystä sekä hyvinvoinnin että kustannusten kannalta. Vaihtoehtona on kotona tehty omamittaus, jos potilas on motivoitunut tekemään tämän riittävän systemaattisesti. On kuitenkin osoittautunut hyödylliseksi kontrolloida tilanne vuorokausimittauksella ainakin kertaalleen lääkityksen vakiinnuttua. Näin voidaan varmistua koti- ja vuorokausimittauksen yhtäpitävyydestä, yöllisestä verenpaineesta ja ympärivuorokautisesta lääkevaikutuksesta. Koholle jäänyt yöpaine voidaan hoitaa muuttamalla lääkityksen ajoitusta sopivasti.


Miten pääsen verenpaineen vuorokausiseurantaan?

Verenpaineen vuorokausimittaukset ovat keskussairaaloiden lisäksi mahdollisia hyvin varustetuissa lääkärikeskuksissa ja terveyskeskuksissa. Remote Analysis Oy:n tuottama verenpaineen vuorokausimittauspalvelu on löydettävissä seuraavilta paikkakunnilta.