Suomi sijalla 11 sydänterveyden EU-vertailussa

Sydänsairaudet eivät enää ole merkittävin kuolinsyy kaikissa EU-maissa, kertoo tuore Euro Heart Index –vertailu. Jo 12 EU-maassa sydänsairauksien raportoidaan olleen vasta toiseksi merkittävin kuolinsyy syöpäsairauksien jälkeen. Viime vuosien pitkäjänteinen työ sydänsairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on tuottanut tulosta. Vertailuun on koottu tilastoja neljästä sydänterveyteen liittyvästä aihealueesta yhteensä 30 Euroopan maasta: sydänsairauksien ennaltaehkäisystä, toimenpiteistä, hoitoon pääsystä sekä tuloksista.

EU-maiden joukossa suuria eroja hoitokäytännöissä

Vertailun kolme parasta maata ovat Ranska, Ruotsi ja Norja, jotka kaikki saavat vertailun parhaat arviot hoitoon pääsystä, Ruotsi lisäksi tuloksista. Kaikilla EU-mailla, parhaillakin, on kuitenkin vielä parantamisen varaa, ja myös EU-maiden joukossa on suuria vaihteluja. Erityisesti hoitokäytäntöjen yhtenäisessä noudattamisessa on paikoitellen paljon puutteita, samoin potilastiedon systemaattisessa dokumentoinnissa.

Suomen panostettava mm. ennaltaehkäisyyn

Edes Suomella ei ole aihetta tyytyväisyyteen, sillä Suomen sijoitus romahti neljänneksi parhaasta maasta sijalle 11. Suomella on haasteita monella rintamalla, niin ennaltaehkäisyssä, toimenpiteiden tasolla, hoitoon pääsyssä kuin lopputuloksissakin.

Sydänsairauksien ennaltaehkäisemiseen vaikuttavat lihavuus, tupakointi ja virvoitusjuomien kulutus ovat Suomessa hyvin hallinnassa. Suomalaisten olisi kuitenkin syytä lisätä peruskoulun liikuntaa sekä hedelmien ja vihannesten syöntiä, toisaalta vähentää sokerin kulutusta, eikä haitallisen kolesterolin määräkään ole puolellamme. Haittaa ei olisi myöskään alkoholinkulutuksen vähenemisellä ja verenpaineen hallinnalla.

Vertailun mukaan Suomessa pääsee parhaiten hoitoon, kun on kysymys sydänsiirteestä ja lasten sydänsairauksista, mutta ei-kiireelliseen revaskularisaatioon pääseminen on sydänsairauksien hoidon kannalta Suomessakin puutteellista. Pääsy FH-geenitestaukseen ja FH-hoitoon  sekä sydämen ultraäänitutkimuksen ovat vertailun mukaan kohtalaisella tasolla.

Hoidon tuloksellisuuden osalta Suomi sai pääosin hyvät arviot.

Ennaltaehkäisy puutteellista kaikissa EU-maissa

Sydänsairauksia on mahdollista ehkäistä ennalta. Avainasemassa olisikin saada vauhtia ennaltaehkäisyyn ja terveellisten elämäntapojen lisääntymiseen. Lääketieteellisiin toimenpiteisiin lukeutuvat silloin esimerkiksi verenpaineen systemaattinen seuranta ja sydänsairauksien seulonta.

Haitallisten elämäntapojen kuten vähäisen liikunnan, vääränlaisen ruokavalion, liiallisen alkoholinkäytön, stressin ja tupakoinnin seuraukset näkyvät ylipainona ja diabeteksena, molemmat sydänsairauksien merkittäviä riskitekijöitä. Viranomaisten tiedotuskampanjat eivät ole juuri purreet.  Viime vuosien aikana lähinnä tupakoinnin rajoittaminen on onnistunut, pääasiassa käytön rajoittamisen ja verotuksen ansiosta.

Viranomaisilla ratkaisun avaimet käsissään

Viranomaisilla on käytössään muitakin keinoja väestön ohjaamiseksi terveellisten elämäntapojen uralle, niin keppejä kuin porkkanoitakin, mikäli niihin uskalletaan tarttua. Keppiä kokeillaan Britanniassa, jossa suunnitellaan roskaruoan mainonnan kieltämistä lapsille (HS 8.12.2016).

Porkkanaa on puolestaan ollut tarjolla Seinäjoella, jossa kerrotaan lasten ylipainoisuuden vähentyneen merkittävästi (HS 11.12.2016). Keinoina on ollut liikunnan lisääminen kaikilla koulutunneilla. Myös koulujen, päiväkotien ja vanhuspalvelujen ruoat ovat Sydänliiton suositusten mukaisia. Perheitä kannustetaan liikkumaan yhdessä: ”Me emme puhu laihdutuskuureista vaan liikkumisen riemusta, hyvästä ravinnosta, terveydestä ja hyvästä olosta”, sanoo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Ulla Frantti-Malinen.

Seinäjoen mallia sovelletaan nyt myös Helsingin kouluissa ja siitä ollaan kiinnostuneita ulkomaita myöten. Seuraavaksi suotuisa kehitys olisi saatava leviämään myös työikäiseen väestöön. Kuinka voisimme tuoda mallin myös työpaikoille ja jokaisen arkeen?